Hyöteikön Yhteismetsän omistavat yksityiset henkilöt ja kuolinpesät. Yhteismetsän pinta-ala on lähes 3400 ha. Hyöteikön yhteismetsä on perustettu reilu 40 vuotta sitten.
Hyöteikön yhteismetsän metsät ovat kaksijakoiset, on vanhoja uudistuskypsiä metsiä ja 80 -luvulta lähtien perustettuja nuoria metsiä. Uudistuskypsät metsät ovat iältään selvästi uudistuskypsyyden saavuttaneita. Metsien käytön pohjana on metsäsuunnitelma. Hyöteikön yhteismetsä huolehtii metsien hyvästä hoidosta. Kuusamolaisen Hyöteikön yhteismetsän toiminnan tavoitteena on harjoittaa tehokasta, tuottavaa ja kestävää metsätaloutta osakkaiden hyväksi huomioiden mm. metsien luontoarvojen säilyttäminen ja muut ympäristölliset asiat.
Taloudellisen kestävyyden lisäksi ekologinen ja sosiaalinen kestävyys ovat tärkeitä arvojamme. Monille osakkaille yhteismetsän metsät ovat tärkeitä virkistysalueita.
Metsäsertifiointi
Yhteismetsän maista on huomattava määrä luonnonsuojelun kohteena. Hyöteikön yhteismetsän metsät ovat mukana metsäsertifioinnissa.
Tuotto-odotukset
Yhteismetsän tuotto-odotukset ovat pitkällä aikavälillä hyvät. Yhteismetsäosuuksia on kuitenkin myytävänä vähän.
Liittyminen
Hyöteikön yhteismetsään voidaan liittää yksityisen metsänomistajan ja yhteismetsän yhteisellä sopimuksella yksityisen metsänomistajan metsiä Hyöteikön yhteismetsän yhteismetsäosuuksia vastaan. Yksityiselle metsänomistajalle tulee näin yhteismetsäosuus koko yhteismetsään vastikkeena metsien liittämisestä yhteismetsään ja metsän tuotto koko yhteismetsästä saaman osuuden mukaan.
Yhteismetsää on helppo omistaa kaukanakin asuvan, yhteismetsä huolehtii metsien hoidosta hyvän metsänhoidon tapojen mukaisesti ja tehokkaasti. Kuusamon metsänomistajat ovat tervetulleita ottamaan yhteyttä Hyöteikön yhteismetsään, niin katsomme yhdessä, mitä etuja voidaan saavuttaa liittymisellä Hyöteikön yhteismetsään.
Yhteismetsä on kiinteistöjen yhteinen alue, joka on tarkoitettu ensisijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsän osakaskunta hallitsee yhteismetsän aluetta. Osakaskiinteistöjen omistajat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan.
Yhteismetsät ovat yksityismaita, eikä niillä ole mitään julkisoikeudellista luonnetta tai velvoitteita. Yhteismetsä päättää toiminnastaan itsenäisesti yhteismetsälain ja ohjesäännön mukaisesti.
Yhteismetsälain mukaan yhteismetsää on käytettävä ensisijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Sillä tarkoitetaan taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Yhteismetsä päättää, mitä kestävän metsätalouden osa-aluetta mitenkin he painottavat yhteismetsän toiminnassa. Yhteismetsää voidaan lisäksi käyttää erilaisiin tarkoituksiin, jos se on tarkoituksenmukaista.
Yhteismetsän metsien käytön pohjana on metsäsuunnitelma ja toimintasuunnitelma.
Yhteismetsän käytännön asioita hoitaa yhteismetsän osakaskunnan valitsema hoitokunta tai toimitsijamies. Yhteismetsän osakaskunta antaa isoimmat suuntaviivat toiminnalle.
Osakaskunnan kokous valitsee hoitokunnan jäsenet tai toimitsijamiehen. Yhteismetsän
hoitokunnan jäseniä voivat olla tavalliset ajattelevat ihmiset, jotka pyrkivät parhaansa mukaan tuomaan lisähyötyjä osakaskunnan omaisuuden hoitoon hoitokuntatyössä. Hoitokunta päättää useimmista käytännön asioista yhteismetsän ohjesäännön perusteella.
Hoitokunnan jäsenet yhdessä muodostavat hoitokunnan. Hoitokunnassa päätökset tehdään enemmistö periaatteella. Hoitokunta tiedottaa hoitokuntana hoitokunnan asioista.
Yhteismetsään voi liittyä uusia osakkaita, jolloin liittyjälle annetaan tiluksiaan vastaava osuus koko yhteismetsään. Yhteismetsä voi ostaa lisämaata myös tavallisella kiinteistökaupalla. Yhteismetsän osakaskunta voi omistaa metsäkiinteistöjä, joita ei ole liitetty yhteismetsään.
Yhteismetsä voi harjoittaa metsätalouden lisäksi mm. rantatonttien vuokrausta ja myyntiä sekä tuottamalla metsästysmahdollisuuksia ja muita virkistyspalveluja.
